HONEY B. & T-BONES JA BLUES BIZARRE
Bar Loose, Helsinki 2.12.2022
Aina joskus kohdalle osuu suorastaan jumalten siunaamia yhdistelmiä. Näin kävi Bar Loosessa joulukuun alussa, kun illan avannut Blues Bizarre ulvotti yleisöä estoitta tiukan yhteissoiton kera kaksine kitaroineen ja pääesiintyjä Honey B & T-Bones paketoi livenamin omalla kesyttömällä puraisullaan, olipa illan lopussa pieni yllätyskin tarjolla.
Viime vuonna maailmaan ja bluestaivaalle vilkkumaan ilmestynyt Blues Bizarre on tuore ja energinen bändi, jonka tatsi on polveileva ja tiukasti kiinni nappaava. Ei todellakaan ihme, että slidekitaristi Marko Karppi vieraili HBTB:n uusimman ”Buzzing! Vol. 2” -levyn päättävällä Soul Button -kappaleella räjäyttämässä tajunnan slidellään, ja että kitaristi-laulaja Sylvi Saarekas nähtiin viime lokakuussa basson varressa HBTB-keikalla Jyväskylässä. Luonnollinen jatkumo olikin nähdä bändit yhteiskeikalla saman illan mittaan.
Blues Bizarre on työstämässä ensimmäistä levyään ja kaikki merkit viittaavat siihen, että tiedossa on suurta herkkua. Slidekitaristi Marko Karpin ja laulaja-kitaristi Sylvi Saarekkaan lisäksi bändistä löytyy basisti Nikolas Rissanen sekä rumpali Leevi Heikkilä. Bluespohjainen musiikkinsa on raikkaan monipuolista psykedeelisellä sekä itämaisella maustelisällä, Markon kitaralla on paljon sanottavaa ja slide kurottelee pörheänä ja makoisana kutkuttavan aksentin kera suoraan vahvistimen kautta soitettuna, Sylvin lauluääni on mielenkiintoinen ja kitarointinsa pätevää, kitaroiden keskustelu, vuorottelu sekä ajoittainen duetoiminen tuntuu iloiselta ja mukaansatempaavalta, rytmiryhmä on tiivis ja koko bändin yhteismeno on rentoa, yhtenäistä ja selkeää.
Kuuden kappaleen setti vaelsi mystisen taianomaisista maisemista ja kauniina kurottavista tunnelmista vastustamattomasti eteenpäin polkevaan bluesrokkimenoon ja yhteisfiilistelyihin. Esimerkiksi kappale Poor Boy on jotain, joka antaa tilaa tunteille sekä vahvan pohjan slidekitaralle, joka lopulta itkee, laulaa ja julistaa juuri sopivasti sielua kutitellen. Setin loppupuolella instrumentaalin yhteyteen oli sulautettu palanen Oi Jouluyötä tunnelmallisesti slidetulkittuna ja kovin ajankohtasopivana – jouluhan oli yllättävän lähellä (kuten esimerkiksi HBTB-keikoilla usein saadaan huomata). Noista fiiliksistä räjähdettiin setin päättäneeseen Small Steps -kappaleeseen, joka svengaa makean iloitsevalla poljennolla, kaikille bändin jäsenille tilaa antavalla monipuolisella rönsyilyllä sekä soitinduetoinneilla loppuen niin kesyttömään slidemouruntaan, että kissanviikset vain kihartuvat.
Olen jo aiemmin päässyt toteamaan bändin mukaansavievän imun ainoana esiintyjänä sekä illan päättävänä bändinä. Nyt näin, miten mehukkaasti Blues Bizarre toimi myös illan avaajana. Yleisö oli mukana ensimmäisistä sekunneista saakka ja aplodit & ulvahtelut sen kuin väkevöityivät setin edetessä. Yleisön päättäväisiin encorevaatimuksiin ei tällä kertaa voitu vastata, sillä pääesiintyjä HBTB:nkin oli lavalle päästävä ja asiat roudattava.
Honey B & T-Bones juhlisti viime vuonna 40-vuotista uraansa kahden uuden levyn muodossa ja Loosen keikalla saatiin kuulla isolta osin niiden kappaleita. Tarjolla oli vanhaa ja uutta sekä vanhaa uudella tulkinnalla, uusien levyjen hurjalla, isojen lavojen energiaa huokuvalla voimalla. Kokoonpano oli tuttu: Aija Puurtinen, Esa Kuloniemi, Mooses Kuloniemi sekä Pekka Rajamäki.
Keikka alkoi Aijan korvamonitorin patterin vaihdolla, jonka ajaksi Aija usutti Esaa kertomaan vitsin. Jälkimmäinen teki juuri niin, mutta vitsi ikävä kyllä jäi kesken, sillä patterit vaihtuivat nopsaan ja oli aika hyppäistä heti ens alkuun parin kappaleen verran syksyllä ilmestyneen ”Buzzing! Vol. 2” -levyn sisältöön, joka rullasi ja groovasi suorilta kilpaa yleisön kanssa. Full Bottle aloitti setin haastavan rennosti, Aijan itsevarman laulun sekä Esan villisti vonkuvan kitaran kera. Aijan soittama lehmänkello rytmitti seuraavana tullutta Shake The Dust From Your Feetiä mukavan kipakasti Pekan basson pulppuillessa vikkelänä taustalla kappaleen nostattaessa kaikki juhlaviin korkeuksiin. Aijan käsissä nähtiin illan mittaan myös basso (kiippareita unohtamatta) – ja Pekalla kitara.
Koko bändi oli kovassa kunnossa: Mooses on väkevä rytmeissään, Pekka bassossa ja kitarassa vankan rullaava, Esa tuntuu pystyvän ohjaamaan kitarastaan lähteviä ääniaaltoja aivan mihin suuntaan tahansa ja Aija oli laulutontillaan ja soitinten äärellä taaskin suvereeni (ja pääosin hänen tekemänsä uudet kappaleet jäätävän monipuolisia).
Omat suosikkini edellä mainitun valoisan ja päättäväisen Shake The Dust From Your Feet -messevyyden ohella olivat samalta levyltä löytyvä Bee Bee Pollinator tsettsettoppimaisine törkyisine rouhimisineen ja tärkeine sanomineen sekä aina yhtä pärisevä Alien Blues yhteislaulattamisineen ja villeine kitaroineen ja tansseineen. Keep Your Lamp Trimmed And Burning toimi kauniisti keikan päätöksenä lempeine tunnelmineen. Minä menen kappaleen lopussa ihan joka kerta jujuun ja ryhdyn taputtamaan aivan liian aikaisin – onneksi en ole ainut, ja tuo jujuun meno sopii siihen loppuun hauskasti vetäen yleisön vieläkin tiiviimmin mukaan ja nautiskelemaan lopun tunnelmoinnista kitarasoolon kera.
Molemmat bändit hoitivat tonttinsa komeasti, ja oli aikamoisen sähköistävää päästä kokemaan tuo yhdistelmä olevaisuuteen räjähtämistä sekä vuosikymmenten mittaan kerrostunutta kokemusta. Taisinkin värähdellä aivan uusilla taajuuksilla HBTB:n kutsuessa Marko Karpin mukaan encorekappale Soul Buttoniin. Kappaletta ei oltu soitettu yhdessä kertaakaan levytyssession jälkeen, kertoi Aija, pohjustaen menoa ohjeistamalla bändiä ottamaan rauhallisesti – miehet tietenkin tottelivat ja aloittivat samalla sekunnilla hurjan möyrinnän ja mystillis-psykedeelillisen rouhinnan. Lopputulos taisi Aijan vokaalitaikojen ja Mooseksen & Pekan rytmien kera valloittaa koko korttelin ja kenties lähimmät tähtijärjestelmätkin.
Esan ja Markon villi yhteissoitto riemastutti niin kovasti, että olin ensimmäistä kertaa vuosikymmenen mittaisen keikkakuvauskokemukseni aikana hyvin lähellä rämähtää naamalleni koittaessani hipsiä hyviin kuvausasemiin. Selvisin. Esa ei soita Soul Buttonissa slideä, mutta laajemmin katsottuna Esan ja Markon välillä on selkeää slidesielujen sympatiaa. Miehet nauttivat yhdessä musisoimisesta ja soittonsa sävyt sekä olemuksiensa energiat komplementoivat toisiaan.
Ilta oli maaginen: yleisö ulvoi ja velloi, Honey B & T-Bones oli täynnä voimaa sekä uusia kerroksia ja Blues Bizarre seisoi heidän rinnallaan nälkäisen vahvana. Suunta on eteenpäin, kuten Aija sanoi Shake The Dust From Your Feet -kappaleen alkaessa.
Satu Saga
(julkaistu BN-numerossa 1/2023)
Kuva: Marko Karppi (vas.) ja Esa Kuloniemi (c) Satu Saga
